Tuluk igasoq misigisassarsiortartorlu Mike Keen ullut 30-t Kullorsuarmiinnermini puisi mikiaq kisiat inuussutigaa. Issittumi nereriaasitoqqamik misilittaanertut aallartittoq ullutsinni nereriaaseqarnermik inuttut unammillerneqarnermut sanguvoq – aamma Kalaallit Nunaannut asanninnermut
Uffarfik pinerluffittut isikkoqarpoq. Natermi aak. Neqi aapasorsunnik. Uffarfimmilu natermi: puisi iluitsoq arriittunnguamik mikianngoriartortoq.
Tuluk igasoq misigisassarsiortartorlu Mike Keen ulluni 30-ni allamik nerisaqanngivippoq.
Iffiamiunngitsoq. Naatitaniunngitsoq. Kaffemiunngitsoq. Sukkumiunngitsoq. Taamaallaat puisi.
“Puisi kisiat nerivara. Isai, issui, tingua, inaluai, uummataa, puai. Tamarmik siparngimiitillugit puisip orsuaniitillugu mikialiaraara,” Mike Keen illalaajutigaluni oqaluttuarpoq, nalunngilaa misilittaanini eqqumiilaarsinnaasoq.
Misilittaalernera allatut aallartikkaluarpoq. Keenip Kalaallit Nunaata avannaani sisorarniarluni pilersaaruteqarsimagaluarpoq, misissorniarpaa inuup qaammat ataaseq puisi mikiaq inuussutigisinnaaneraa, qanga inuit ukiuni tusindilinni pisarnerattut.
Silalli pissusaata sikuullu ajornartippaa.
Kinguaattoornerit aammalu siku naatsorsuutigiuminaannerata kinguneraa pilersaarut taamaatiinnartariaqarneranik. Taarsiullugu Mike Keen avannaani nunaqarfimmi Kullorsuarmi misilittaanini ingerlatiinnarpaa, misilittaanerlu sakkortunerunnguatsiarpoq.
Kullorsuarmi ikinngummi uffarfiani puisi iluitsoq ilivaa, arriitsumik mikianngoriartuaartillugu, ulluni 30-ni allamik nerinngiivippoq.
”Kullorsuarmiiginnarpunga. Puisi iluitsoq ikinngutima uffarfianiitippara. Soorlu tassa pinerluffiusimasoq aamik ulikkaavittoq,” Mike Keen oqaluttuarpoq.
Mike Keen inuit nittartakkakkut naapittarfiini mianersoqquneqaqattaarpoq. Mike timiata toqunartunissinnaanera inuit allattarsimavaat. Kinguneranillu toqoratarsinnaasoq.
Ilumoorartarsinnaappummi.
Keeni nakorsiassaguni ullorpaaluit angalaqqaartussaavoq. Inip kiassusaa 17-it missaaniippoq, puisilu ullut tamaasa tippakkiartuaarpoq. Keenilu siornatigut avannaaniittarnermini misilittakkani upperai, nunaqavissut peqatigalugit puisi mikiamik misilittagaqarnini upperalugu.
Uumasoq ataaseq. Qaammat ataaseq.
Mike Keen ullut 30-t qaangiummata kiilunik qulinik oqilisimavoq. Tamanna tupinnartuunngilaq.
”Nukissaqarnera pitsaasorujussuuvoq. Sinilluartaqaanga. Nutsakka, umikka kukikkalu assut tallipput,” Mike Keen oqaluttuarpoq.
Mike Keen malillugu uissuumminarnerpaajusimavoq nerisami annertussusaat.
Agguaqatigiisillugit ullormut 220 graminik puisitortarsimavoq, annertussusaa burgerimut angisuumut sanillersuunneqarsinnaavoq.
Mike kaalersimanngilaq.
Piffissap ingerlanerani neqimik misiliinerit 51-it misilittaaffigisimavai, nerisaqarnermullu tunngatillugu timaanut aammalu bakteriat (uloriananngittut) inalukkaniittut sunniutai misissorniarlugu misiligutinik katersisimavoq. Taakku ilisimatusartunit Kalaallit Nunaanneersunit aammalu Tuluit Nunaannersunit misissoqqissaarneqassapput.
Mike Keenip neriuutigaa misilittaanini peqqinneq pillugu nunarsuarmi tamanit ilikkagaqarfigineqassasoq.
Mike Keen isumaqarpoq, puisi mikiaq inuussutissatut pitsaasuusinnaasoq, inuiaat nutaaliaasumik inuusut puigorsimasaat, Mikelu tikkuarpaa inuiaat kalaallit ilitsoqqussaat ilisimasaqassutsimut aallerfiusinnaasut, taakkulu ukkatarineqarnerusinnaanerannik isumaqarpoq.
Mike isumaqarpoq nereriaatsit nutaaliaasut, nerisassallu suliarineqarujussuartartut aammalu nerisassioriaatsit inooriaatsimik tunngavilinnik nappaatit amerliartornerannut peqqutaalluinnartut. Ilutigalugu isornartorsiorpaa ajornartorsiummut pinaveersaartitsiniarnermut naatitanik nerisaqarnissarmik isumaqarneq – pingaartumik inuiaqatigiit issittormiunut soorlu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut, ukiorpassuarni immami miluumasunik, aalisakkanik uumasunillu allanik nerisaqarsimasunut tulluanngitsoq.
Taamatut isumaqarneq suli eqqartorneqartarpoq ilisimasallit akornanni, tamaatullu isumaqarluni oqallinneq qaammarsaaviginissaa Keenip anguniarpaa, misilittaanerminit paasissutissat atorlugit.
Ataaserli Mike Keenimut qularnanngitsuuvoq:
Kalaallit Nunaat Mike Keenip nerisaqarnermut isiginnittariaasianut allannguivoq.
“Paasilerpara Kalaallit Nunaat qanoq immikkuullaritsigisoq. Uumasut imarmiut nunarsuarmi imarmi minguinnerpaami uumasuupput. Hormoninik imaluunniit antibiotikanik kapuugaanngillat. Uumasut taamaattut sumiluunniit nassaassaanerat annikkilliartornikuuvoq,” Mike Keen oqarpoq.
Qaqortumiit Qaanaamut
Mike Keen ilitsoqqussaralugit nereriaatsit pitsaasuuneranik isumaqalersimanera Kullorsuarmi puisi uffarfimmiittumiit aallartinngilaq.
Immiaarartornermiit aallartippoq.
Mike Keen Nuup eqqaani Camp Kiattuani sulitilluni takornariartitsisumik oqaloqateqarnera allamut saariasaarpoq.
Kalaallit Nunaat pillugu oqaloqatigiipput. Isorartussuseq pillugu. Qajaq kulturikkut kingornussaanera pillugu.
Qanormita issava kujataani Qaqortumiit avannaanut Qaanaamut qajartorluni?
Keenip isorartussuseq google atorlugu misissorpaa.
3.500 kilometerit missaaniittoq paasivaa.
“Taamani qajartornermik misilittagaqarnerani ukiut marluinnaapput, eqqarsarpungali: Ullormut kilometerit 30 ulluni 100-ni? Sapernavianngilara,” Mike Keen oqarpoq.
Ullumikkut nalunngilaa taamatut aalajangersimanera immaqa silatusaarnerpaajunngitsoq.
“Qanoq sakkortutiginersoq ilisimasuugukku, immaqa taamaaliorsimassanngikkaluarpunga.”
Apriilip 26-ani 2023-mi Qaqortumiit avalappoq.
Tapersersuisuniit atortunnassimavoq, GPS atorlugu nunap assinganik nittartakkamini nittarsaassivoq kiisalu KNR-imi apersorneqarnerata kingorna sineriammi angalanera pillugu inuppassuit malinnaanerat aallartippoq.
Tamanna aalajangiisuulluinnarpoq.
Keen isumaqarsimagaluarpoq misigisassarsiornini kisorliornartuunissaa, tamannali pinngilaq, angalanera kalaallit inussiarnissusaannik takutitsimmat.
“Nunaqarfinnut imaluunniit illoqarfinnut tikinnerit tamaasa utaqqisoqartarpoq puussiamik nerisassanik imalimmik tunniussiartortunik, aamma siniffissaqartinneqartuaannarpunga. Inuit naluneq ajorpaat sumut killinnersunga, uanniit siulliusarpulluunniit,” Mike Keen oqaluttuarpoq.
Inuiaqatigiit minnerni misigaa piniarneq, pinngortitaq aammalu atassuteqaqatigiinneq ulluinnarni suli aallaaviusut.
“Aallaqqaammut pakatsinarsinnaasarpoq. Sooruna susoqarneq ajortoq? Sooruna aatsaat unnukkut aallartittartugut? Paasiartulerparali: Sooruna ullut tamaasa taamak ulapitsigisartugut?” Mike Keen apeqqusiivoq.
Taassuma oqaluttuaraa Kalaallit Nunaanni meeqqat unnuarsuarmut silami pinnguartut, kaffillernerit ulloq naallugu pisinnaasartut kiisalu inuit aningaasarsiornikkut unammillernartumik inissisimagaluarlutik ataatsimoornissamik pingaartitsisut.
Tamanna inuunermi iluatsitsinermik isiginnittariaasaanut allannguivoq.
Siusinnerusukkut sinnattorisarsimavaa neriniartarfiuteqarnissaq, Michelin-stjernet aammalu aningaasat.
Ullumikkut oqalugiartarpoq nerisassat, ineriartorneq aammalu Kalaallit Nunaat pillugit.
Qajartorsimanera pillugu isiginnaartitsisartunik inuttalersorlugu piviusulersaarusiortoqarpoq, Nikolaj Coster-Waldau ilitsersuisuusoq aamma oqaluttuartuuvoq, taannalu suliniut nunat tamalaaniit maanna pisiarineqartalerpoq.
Kalaallit Nunaat laboratorietut
Mike Keenip Kalaallit Nunaat taakkajortarpaa ”misilittaavik”.
Imaanngitsoq Kalaallit Nunaat misilittaavissaammat, tamanna naqissuserpaa, piniarnermilli kulturimik aammalu nunami najukkami nerisassanik Mike Keenip ”naapitsinera” igasutut ilisimasaanut apeqqusiinermik aallartitsimmata.
Taanna Kalaallit Nunaannut qulit sinnerlugit tikeraarnikuuvoq.
Pilersaarutillu tamaanga killinngillat.
Tullinnguuppoq nerisat pillugit misilittaanissaq, nerisaqariaatsit assigiinngitsut piffissaq sivisunerusoq atorlugu sanilliunissaat.
Suliniutilli assiginngitsut tamatigut isumassarsiat aallartiffiannut uterfiujuarput.
“Kalaallit Nunaat misilittaaninnut 100 procentimik tunngaviujuaannarpoq. Inuit, pinngortitaq aammalu inooriaaseq allanngortilluinnarpaannga – qularutissaanngilarlu pitsaanerusumut allanngortikkaannga.”
Kalaallit Nunaata allanngortikkaa
Mike Keen Kalaallit Nunaat eqqartoraangagu ornitatut eqqartorpallaarnagu, sumiiffittulli imminermut atajuaannartussatut pisarpaa.
Siullermik nunatsinniikkami igasutut misigisassarsiortartutullu nerisassat ilitsoqqussat pillugit soqutigisalittut tikippoq. Qajartornerminili, nunaqarfinnut tikittarnerminit aammalu piniartunik ilaqutariinnillu qaammaterpassuarni peqateqartarnerminit alutorinninnera annertusiartorpoq.
Inuppalaassuseq eqqartorpaa.
Kaffillernerit naanngisaannartutut ittut. Inuit nerisassanik sassaallertut aammalu inuttut nalugaluarlugu siniffigisinnaasaanik periarfissiisut. Meeqqat unnuaannarmi pinnguartut kiisalu inuuneq sakkortusinnaasumi nalunaaqutaq naalagarinagu pinngortitalli ingerlarnga malillugu inuuneq.
“Inuunermik isiginnittariaasera Kalaallit Nunaata allanngortilluinnarpaa. Tuluit Nunaanni sulinermi piffissaliussat, sulineq aningaasallu naalagaapput. Maani ilikkarpara eqqissilluni kaffisortoqarsinnaasoq, piffissaq naalagaatinnagu inuit peqatigineqarsinnaasut,” Mike Keen oqaluttuarpoq.
Toqqortinngilaa assigiinngissutsit assut qamuuna misigisaqarfigisimallugit.
Inuiaqatigiit nunat killiineersut moderniusut, Mike malillugu ulapinnermut, atuinermut aammalu suli piumanermut parnaaqqasututullusooq inuuneqartut. Kalaallit Nunaanni allarluinnarmik misigisaqarpoq – nunami inuit atassuteqarnerat naammassinnissinnaanermiit suli pingaaruteqarnerusut, inuunermilu pinngortitaq suli sinaakkusersuisuusoq.
“14-15-eria Kalaallit Nunaanniinnikuuvunga. Sulilu uterfigiuarpara. Inuit, pinngortitap inooriaatsillu allanngortinnikuuaannga – pitsaanerusumut.”
Tuluk igasoq misigisassarsiortartorlu Mike Keen qulit sinnerlugit Kalaallit Nunaanniinnukuuvoq. Qaqortumiit Qaanaamut qajartoreernerata aammalu Kullorsuarmi nerisaqarnermik misilittaareernerata kingorna Kalaallit Nunaat “misilittaavimmisut” ullumikkut taasarpaa.