Siusinnerusukkut ajugaasimasoq, ujarassiooq nunarsuarmi ilisimaneqarluartoq kiisalu isiginnaartitsisartoq. Paasisavut 2026-mi naliliisartut naapikkit.
Arctic Hubip novembarimi Paasisavut aaqqissuutissavaa, tassanilu naliliisartut piginnaaneqarluartut pingasut peqataassapput. Unammisitsineq, ilisimatusartut ilisimasaminnik innuttaasunut paasiuminartumik saqqummiussinermikkut unammiffigisaat, KNR-kkut toqqaannartumik aallakaatinneqassaaq. Naliliisussallu tassaassapput inuit pingasut amerlanernit ilisarisimaneqarluartut.
Misilittagaqarluartoq naliliisartutut inisseqqippoq
Nunarsuarmi ilisimaneqarluartoq ujarassiooq Minik Rosing ukioq manna aammaarluni Paasisavut-mi naliliisartutut inisseqqippoq. Taamaalilluni Paasisavut-mi pingajussaanik naliliisartussanngorluni.
Ilisimatusarnermik kikkunnit tamanit paasiuminartumik soqutiginartumillu saqqummiussinissamut misilittagaqarluarpoq. Tamannaavorlu ukioq manna ajugaaniutivinnermi peqataasussat tallimat unammilligassaat, minutsit tallimat atorlugit ph.d.-mut ilisimatusarnerminnik tamanut paasiuminartumik saqqummiussinissaq.
Unammisussat saqqummiinerminni PowerPointimik imaluunniit immikkut ilisimatuussutsimut tunngasunik oqaatsinik atuisinnaanngillat. Oqaatsitik kisimik atorlugit ilisimatusarnerminnik isiginnaartunut ersarissumik soqutiginartumillu saqqummiussissapput.
Unammisussat tamarmik saqqummiussereerpata, naliliisartut ajugaasussamik toqqaassapput.
Ajugaasimasoq maanna naliliisartunngorpoq
Paasisavut-mi ajugaaniutivinnermi peqataasimasoq, Minik Rosing-illu siusinnerusukkut ajugaasutut toqqaanermut peqataaffigisaani, 2023-mi ph.d.-mut ilisimatusarnerminik meeqqat akornanni isigiarsunneq pillugu inuttut nammineq misigisaminik ilanngussilluni saqqummiussinermigut naliliisartunit isiginnaartuniillu nuannarineqarluarsimasoq, tassaavoq Nick Duelund.
”Naliliisartunngornissara assut qilanaaraara! Paasisavut nuannarilluarpara, inuusuttunummi ilisimatuunut piginnaasaminnik takutitsinissamut periarfissiilluarpoq,” Nick Duelund oqarpoq.
Nick Duelund unammisutut peqataagami ilisimatusarnermik ingerlatitseqqiinermi oqaluttuariaatsip pingaaruteqassusia nammineq misigereersimavaa. Misilittakkani ukioq manna ajugaaniutivinnermi peqataasut saqqummiinerinik naliliinermini atorniarpaa.
”Naliliininni paasissutissat kisiisa saqqummiunneqarnissaat kisiat isiginiarnianngilara. Ilisimatusarnertik oqaluttuarilluarlugu ataqatigiissumillu saqqummiussinnaanerat pingaartissavara,” oqarpoq.
Eqqumiitsuliornermik isiginnittaaseq tunngavigalugu naliliineq
Ukioq manna naliliisartut pingajuat tassaavoq Ane Marie Ottosen. Ane Marie isiginnaartitsisartutut ilinniagaqarpoq, isiginnaartitsinerullu silarsuaani misilittakkani tunngavigalugit unammillutik peqataasut isiginnaartunut isiginnaartunik attaviginnissinnaanerat kiisalu ilisimatusarnerminnik kikkunnut tamanut saqqummiussisinnaanerat immikkut isiginiassavaa.
Isiginnaartunik tiguaagit, Paasisavut-milu ajugaallutit
Arctic Hubimi allattoqarfiup pisortaa Avijâja Rosing-Olsen naapertorlugu ukioq manna naliliisartut Paasisavut-ip siunertaanik ersersitsilluarput.
”Paasisavut ilisimatusarnermik pitsaanerpaamik unammisitsinerunngilaq. Ilisimatusarnermik qanoq paasiuminartumik soqutiginartumillu ingerlatitseqqiisinnaanermik unammisitsineruvoq. Taamaattumik ukioq manna naliliisartut pingasut, tamarmik immikkut isiginnaartunut paasisassamik apuussillaqqissut, pissarsiarisimagatsigit assut nuannaarutigaara,” Avijâja Rosing-Olsen oqarpoq.
Paasisavut 2026 novembarip 13-iani Katuaq-mi ingerlanneqassaaq KNR-kkullu toqqaannartumik aallakaatinneqassalluni.
Septembarip aallaqqaataata tungaanut Paasisavut-mi ajugaaniutivinnermi peqataarusuttut qinnuteqarsinnaapput.
