Inerteqquteqarneq ajornanngitsunnguuvoq. Inerteqquteqarnissalli pisariaqartinneqarneranut uppernarsaanissaq ajornarnerujuusarluni.
Jens Kleis, Avannaa Fisheries’imeersoq tusagassiutikkut nalunaarummi allassimavoq nangillunilu:
Taamaattumik sinerissamut qanittumi kilisaatersorluni saarullinniarneq pillugu oqallinneq misigissutsit illikaamisilaariarlugit uppernarsaatit aallaavigalugit ingerlanneqarnissaa pisariaqarpoq. Politikerit Kalaallit Nunaata inuussutissarsiutitut pingaarnersaanut akulerunnialeraangata, aaliangiinerit ilisimasat tunngavigalugit aaliangiunneqartartussaapput – taamani aalisarnerup qanoq ittuusimanera takorluuinnarnagu.
Kilisaatit sineriammi tre-sømiilinut killeqarfiata iluani aalisaqqusaannginnissaannut inerteqquteqarnissaq angallatit ullumikkut aalisarnermi atorneqartartut kinguniperluuteqassutigissavaat. Fabrikkit, aningaasaliinerit inuiaqatigiinnullu aningaasaqarnikkut tunngavigineqarlutik suliffeqarfiit sunnerneqassapput.
Apeqqut taamaattumik imaanngilaq, pinngortitaq illersorneqartariaqarnersoq. Illersorneqartariaqarpormi. Apeqqut-una unaasussaq, tamakkiisumik inerteqquteqarnissaq eqqortumik iluarsiinerunersoq.
Pinngortitami misissuinerit takutippassuk, piffiit aaliangersimasut ajortissimaneri peqqutaallutik illersorneqartariaqartut. Atortut aaliangersimasut ajornartorsiortitsippata, maleruagassat allanngortinneqartariaqalersimassapput. Ingerlatsineq akisussaaffimmik tigussiffiusoq taamak ingerlanneqartussaavoq. Nalinginnaasumilli inerteqquteqarneq iluarsiinerni toqqagassani annertunerpaasarpoq, taamaattumik pitsaanerpaanik uppernarsaateqarnissaq pisariaqartinneqarluni.
Tamat oqallinneranni uppernarsaat pineqartoq amigaatigineqarpoq.
Ineriartornerli annertooq aamma isigineqanngilaq. Kilisaatit nutaaliat qanga takorloorsinnaanikuunngisatsinnik atortorissaaruteqartigalutik aalisarsinnaalersimanerat. Aalisarneq piffinni aaliangersimasuni ingerlanneqarpoq, misilittakkallu takutippaat, suliaqarnermi imminnut kisimi killilersortartut, tassani saarulliit piffissaq aaliangersimasukkaarlugu sumiiffitik nikerartittarammikkit.
Taamaattumik politikerit aaliangiitinnatik imminnut aperisariaqaraluarput: Inerteqquteqarneq ilisimasat tunngavigalugit uppernarsaataanersoq – imaluunniit kilisaammik aalisarneq innarliisartoq pillugu pasilliussisoqarneranit aallaaveqarnersoq?
Kalaallit Nunaat aningaasatigut annertuumik unammilleqqavoq. Aningaasaliinerit annertunerusut, suliffeqarfiit amerlanerit aamma inuiaqatigiinni naleqarnerusunik pilersitsinerit suli pisariaqartinneqarput – allanik minnerusunik pisariaqartitsisoqanngilaq. Inuussutissarsiornertunik killilersuiniaraannit, suliami ilisimasat tunngavigalugit killilersuisoqartussaavoq.
Aalisakkerinermi pitsaasumi iluarsiinerit akitsuinerillu toqqarneqarnerannik kinguneqartussaanngilaq. Eqqortumik toqqaanissaq pineqarpoq.
